© Mistral

Nimi	Hopeakettu "Kettu"	Rekisterinumero	VH14-018-0093 / #PKK1123
Rotu, sukupuoli	Suomenhevonen, tamma	syntymäpäivä	04.01.2008 8v 04.10.2015
Säkäkorkeus	157cm	Väri	Hopeanmusta sabino, lsi, kj sk, ohrs
Painotus	Kouluratsastus	Koulutustaso	Ko: VaB Re: 100cm
Omistaja	Axel (VRL-13550)	Kasvattaja	-

© Axel

Palkittu KRJ-II palkinolla 15.11.2015
(6,5 + 42 + 15 + 22 + 7 = 92,5 p)

Palkittu SLA-II palkinolla 20.06.2016
(12 (3-3-3-3) + 21 + 23 + 20 + 5 = 81 p.)

Jälkeläisluokka C myönnetty 23.02.2015

Luonne

Kettu on äärimmäisen arka nuori tamma. Se pelkää lähes kaikkea kivistä eläimiin ja pienissä määrin jopa ihmisiä. Vasemman silmän sokeuden takia etenkin kyseiseltä puolelta kuuluvat yllättävät äänet saattavat saada tamman täysin tolaltaan.
Kettua käsitellessä täytyy toimia rauhallisesti ja määrätietoisesti. Jos tamma ei tunne ihmistä, joka sitä hoitaa, saattaa se arkailla tätä paljonkin, joka voi johtaa jalkojen nosteluun ja näykkimisyrityksiin. Saattaakin olla järkevintä sitoa tamma kiinni hoitotoimenpiteiden ajaksi. Naru pitää kuitenkin jättää melko löysäksi, jotta tamma pystyy kääntämään päätään tarpeeksi nähdäkseen hoitajansa niin halutessaan. 
Ratsastaessa Kettu on todella kuuliainen. Tamma on mukava ja helppo ratsastettava, vaikka saattaakin hieman säikkyä olemattomia asioita. Esteitä tamma hyppää hieman epävarmasti. Täydellisestä tekniikasta sitä ei voi kehua, sillä vaatii melko paljon tilaa ratsastajalta nähdäkseen esteen kunnolla. Tammalla on myös melko paljon vaikeuksia ponnistuspaikkojen hahmottamisessa. Pystyessään luottamaan ratsastajaansa tamma kuitenkin hyppää rehellisesti kookkatakin esteitä. Tämä kuitenkin vaatii ratsastajalta taitoa ohjata hevonen esteelle suoraan ja hyvällä tiellä, sekä saada ponnistuspaikat kohdilleen.

Sukuselvitys

i. Ritariperhonen Sh, evm	ii. Harhakuvitelma Sh, evm	iii. Harhakuva Sh, evm
		iie. Toiveuni Sh, evm
	ie. Sitruunaperhonen Sh, evm	iei. Variksenmarja Sh, evm
		iee. Sitruunamelissa Sh, evm
e. Hopeaheinä Sh, evm	ei. Tulen Poika Sh, evm	eii.Pyrstötähti Sh, evm
		eie. Tulitanssi Sh, evm
	ee.Keijukainen Sh, evm	eei. Univaje Sh, evm
		eee. Hopeasydän Sh, evm

i. Ritariperhonen
Ketun isä on oikein tunnettu ori Ritariperhonen. 158cm korkea ”Ripa” kasvoi ja eli suomenhevosten jalostuslaitoksella, jossa se toimi myös opiskelijoiden ratsuna. Ripa kisasi ahkerasti kouluratsastuksen vaativissa luokissa ja se kantakirjattiin 6 vuotiaana II-palkinnolla. Myös hyvän rakenteensa ja upean hoparuunikon värinsä ansiosta näyttelypalkintojakin hyllyille kertyi.  Ripa oli luonteeltaan hyvin ahkera työmyyrä, mutta myös sen verran orimainen, ettei sitä aivan kokemattomien käsiin annettu.  Se siirtyi 14 vuotiaana jalostuskäyttöön saaden huimat 29 jälkeläistä.

ii. Harhakuvitelma
Isänisä Harhakuvitelma oli jykevä 157cm korkea hopeanruunikko. Rakenteeltaan se oli enemmän työhevostyyppinen kuin ratsu, mutta oikein sopusuhtainen ja hyvän orileiman omaava. Luonteeltaan nöyrä ja reipas ”Haksu” kisasi muutaman kerran käyttöajoluokissa, sekä helpolla tasolla koulua. Näyttelyissä se pärjäsi oikein mainiosti, lähinnä II-palkintoja saaden. Haksu saavutti kunnioitettavan 29 vuoden iän ja eläessään sille kertyi 12 jälkeläistä.

iii. Harhakuva
Harhakuva oli 160cm ruunikko suomenhevonen. Sillä riitti ulkomuotoa ja liikettä niin pitkälle, että se kantakirjattiin jo 6 vuotiaana II-palkinnolla. Harhakuva ihastutti liikkeillään kisatessaan VaB tasoa kouluratsastuksessa. Kuitenkin se oli erittäin haastava kokeneillekin hevosihmisille. Harhakuva oli perinteinen hormoonihuuruissaan pöllöilevä energiapakkaus, joka koetti riepotella ihmisiä oman mielensä mukaan. Harhakuva kerkesi toimia siitoshevosena vain vuoden, saaden viisi jälkeläistä, ennen kuin teloi itsensä pahasti laitumen aitojen läpi tullessaan. Ori lopetettiin  14 vuotiaana.

iie. Toiveuni
Rautias pikkuinen Toiveuni oli oikein ihastuttava tamma. Luonteeltaan se oli hyvin nöyrä ja ulkomuodoltaan siro 153cm söpöläinen. Toiveuni  kisasi 8 vuotiaaksi saakka nuorella omistajallaan HeA tasoa kouluratsastuksessa. Omistajan rahavaikeuksien takia tamma myytiin eteenpäin. Se päätyikin pienelle suomenhevosia kasvattavalle tallille, jossa se pääsi kisaamaan muutaman vuoden ja myöhemmin siirtyi jalostuskäyttöön. Toiveuni jätti jälkeensä 4 oikein sievää ratsuvarsaa, joille se periytti piilevää hopeageeniänsä.

ie. Sitruunaperhonen
Sitruunaperhonen on vaatimattoman näköinen 155cm rautias sukkajalka.  Tämä tamma oli luonteeltaan lempeä kuin mikä, todella ihmisystävällinen hevonen.  Ketterä ”Sisu” pärjäsi tiukoissakin käännöksissä ja tarkkuutta vaativissa tilanteissa ongelmitta esteradoilla. Se onkin kisannut hyvällä menestyksellä 80-100cm luokkia. Sisu  pyörähti myös koulukentillä, mutta tällaiset tylsät kiemurat eivät tuoneet sen parhaita puolia esiin.

​
iei. Variksenmarja
Variksenmarja oli melkoinen esteratojen kauhu, kilpakumppaneille nimittäin. Tämä 156cm hulmuharja ylitti leikiten 120cm ratoja, sijoittuen yleensä kolmen parhaan joukkoon. Musta oripoika oli haluttua tavaraa myös jalostusmarkkinoilla, se jätti jälkeensä 9 varsaa. Ratsastaja kuvaili oriansa energiseksi hölmöksi, joka omalla raivostuttavalla tavallaan oli oikein rakastettava persoona.

iee. Sitruunamelissa
Vaaleanrautias Sitruunamelissa oli enemmänkin yleispainotteinen. Sillä oli melkoisen tasainen menestys kouluradoilla helpoissa luokissa, mutta esteillä se kisasi vaihtelevalla menestyksellä. Toisinaan se suoritti 100cm ratoja virheettömästi, joskus taas se kieltäytyi vakaasti hyppäämästä edes 50cm estettä. Omistajalleen se oli kuitenkin hyvin rakas toveri ja hän varsottikin tammansa kaksi kertaa.

© KarvaHaamu

e.Hopeaheinä
Hopeaheinä sai nimensä kauniista hopeamustasta värityksestään. Sen viehätysvoimaa eivät ainakaan vähentäneet sievä piirto ja korkeat sukat jokaisessa jalassa. Mutta ennen kaikkea ”Heini” oli hyvä yleisratsu. Ahkerana työmyyränä Heini oli upea ratsu varsinkin koulukentillä, se kisasikin koulua aina VaB tasolla saakka. Menestystä irtosi kaikista eniten näyttelykehissä, vaikka muutama sijoitus löytyy myös esteiltä 80-100cm radoilta. Hopeaheinällä oli merkittävä rooli suomenhevosten jalostuksessa. Elämänsä aikana se varsoi kuusi kertaa.

ei. Tulen Poika
Hopeaheinän isä ei ollut yhtään hullumpi kuin tyttärensä. Tulen Poika oli kaunis hopeanmusta 155cm ori, jolla riitti liikettä kouluradoilla aina vaativalle tasolle saakka. Estehevoseksi siitä ei koskaan ollut kun vauhtia tahtoi löytyä jopa vaarallisen paljon, enemmän se kumosi esteitä kuin ylitti niitä. Käsiteltäessä ori oli todella hankala, jopa aggressiivinen välillä. Ratsuna se kuitenkin oli rehellisesti ahkera ja oikeissa käsissä loistelias ratsu.


eii. Pyrstötähti
Pyrstötähti oli sekin hopeageeniä kantava tummanruunikko. Kokoa orilta löytyi 157cm ja rakenteellisesti oli sporttinen sekä sopusuhtainen komistus, se menestyikin parhaiten näyttelyissä. Ratsuna Pyrstötähti oli melko kestitasoa, menestystä tuli lähinnä HeB tasolla. Pyrstötähti oli herkästi kuumuva säheltäjä, joka pisti hanskat tiskiin heti kyllästyessään.  Maastoillessa se kyllä oli oikein luotettava ja varmajalkainen ratsu.



eie. Tulitanssi
Mustaa pikkuista Tulitanssia jäivät monet kaipaamaan. Se oli oikein sievä ilmestys, vain 149cm korkea, mutta luonnetta piisasi sitäkin enemmän. Joskus se vilautti vähän hampaitaan, mutta ”Tuikku” oli muuten todella sympaattinen otus. Se oli todella yhteistyöhaluinen eikä koskaan pistänyt hanttiin, oikeastaan Tuikku oli hiukan arkakin. Se teki hyvän kisauran 80cm esteillä ja HeB koululuokissa kisaten. Tuikku varsoi kaksi kertaa ja nukkui rauhaisasti pois 31 vuotiaana.


ee. Keijukainen
Emänemä Keijukainen oli loistava harrasteratsu. Se toimi hiukan kokeneempien lasten opetusratsuna 10 vuotiaaksi saakka.  Tämä musta 154cm tamma koetti luistaa työnteosta parhaansa mukaan, mutta jämäkällä ratsastajalla se oli oikein näppärä ratsu. Toisinaan sillä käytiin kisoissa pyörähtämässä helpoissa luokissa.  10 vuotiaana tamman jalat alkoivat sitä vaivata, jolloin se muutti eläkekotiin yksityiselle ihmiselle. Keijukainen varsoi kaksi kertaa.

eei.Univaje
Univaje oli kevytrakenteinen punaruunikko ori.  Kokoa löytyi 156cm ja luonnetta vaikka muille jakaa. Hoitaessa ”Vaikku” oli pomminvarma, pienillekin lapsille sopiva paijattava. Selästä käsin Vaikku oli melkoinen kaahottaja ja vaikea hallittava, mutta kapasiteettia siltä löytyi. Pääasiassa Univaje olikin hyvä esteratsu, jolla kisattiin 100-110cm luokkia.

​
eee. Hopeasydän​
Laiska vetelys, niin Hopeasydämestä usein tuumattiin.  Kuin 154cm spagettikasa olisi valunut pitkin kenttää, samanlaista oli tällä tammalla ratsastaa. Sen kanssa sai tehdä töitä ihan tosissaan että edes hiukan vauhtia saisi. Esteillä puomeja tippui enemmän kuin pysyi kannattimissaan. Kouluratsastuksessa, kovalla työllä se pärjäsi HeB tasolla sijoittuen. Ei mikään ihanteellinen kisaratsu siis.

Jälkeläiset

Sukupuoli	Syntynyt	Nimi	Isä
tamma	29.12.2013	Tähtitanssi	Tähtivaras
tamma	24.05.2014	Ulapan Virmajuuri	M. Waltari
ori	10.06.2014	Ulapan Liekki	Aarnin Leijonasydän

Kisakalenteri

Näyttelyt

03.01.2014 - Latun Talli - PKK, ratsusuomenhevostammat - Tuom. Minna - EO-sert 31.01.2014 - Latun Talli - PKK, hevostammat - Tuom. Anne - HY - EM: väri 11.09.2014 - Simora - PKK, Rakenne: kirjavat - Tuom. Odelie - HY - EM: yksityiskohdat

Kouluratsastus - KRJ

Sijoituksia 48, joista voittoja 6 19.01.2014 - VaB - Ryövärin Ratsutila - 5/40 20.02.2014 - VaB - Huvitus - 5/40 23.02.2014 - VaB - Huvitus - 6/40 24.02.2014 - VaB - Huvitus - 1/40 18.04.2014 - VaB - Huvitus - 1/40 27.04.2014 - VaB - Huvitus - 2/40 02.04.2014 - VaB - Huvitus - 5/40 26.04.2014 - VaB - Rimeyard - 2/100 29.04.2014 - VaB - Järviluoto - 1/60 01.05.2014 - VaB - Järviluoto - 3/60 16.05.2014 - VaB - Diethelm Stables - 4/60 17.05.2014 - VaB - Diethelm Stables - 7/60 18.05.2014 - VaB - Diethelm Stables - 2/60 20.05.2014 - VaB - Diethelm Stables - 5/60 03.06.2014 - VaB - Fiktio - 7/60 04.06.2014 - VaB - Fiktio - 7/60 09.06.2014 - VaB - Riiviöt - 3/50 11.06.2014 - VaB - Riiviöt - 7/50 15.06.2014 - VaB - Fiktio - 4/40 16.06.2014 - VaB - Littleness - 2/30 16.06.2014 - VaB - Littleness - 3/30 18.06.2014 - VaB - Ponipallero - 7/50 20.06.2014 - VaB - Ponipallero - 1/50 20.06.2014 - VaB - Fiktio - 4/40

26.06.2014 - VaB - Kultakylän Siittola - 5/60 30.06.2014 - VaB - Fiktio, KRJ-cup - 16/362 01.07.2014 - VaB - Ventos - 3/40 02.07.2014 - VaB - Nuppula - 1/30 03.07.2014 - VaB - Huvitutti - 5/40 06.07.2014 - VaB - Huvitutti - 4/40 06.07.2014 - VaB - Ventos - 6/40 11.07.2014 - VaB - Huvitutti - 6/40 14.07.2014 - VaB - Oak Hill Event Park - 3/40 14.07.2014 - VaB - Susiraja - 6/40 16.07.2014 - VaB - Susiraja - 5/30 16.07.2014 - VaB - Aaltolan tila - 3/30 18.07.2014 - VaB - Susiraja - 3/40 22.07.2014 - VaB - Fiktio - 4/40 23.07.2014 - VaB - Fiktio - 5/40 31.07.2014 - HeA - KK Bailador, KRJ-cup - 4/379 13.08.2014 - VaB - Lowland Stud - 3/40 13.08.2014 - VaB - Lowland Stud - 3/40 16.08.2014 - VaB - Whispering Heaven - 1/30 17.08.2014 - VaB - Devilsfair - 5/30 17.08.2014 - VaB - Whispering Heaven - 3/30 18.08.2014 - VaB - Mörkövaara - 4/40 19.08.2014 - VaB - Bridegroom - 9/100 19.08.2014 - VaB - Whispering Heaven - 4/30 20.08.2014 - VaB - Delmenhorst - 4/30

Esteratsastus
Sijoituksia 4, joista voittoja 2 04.02.2014 - 80cm - Marike - 1/40 08.02.2014 - 90cm - Marike - 2/40 10.02.2014 - 80cm - Marike - 1/40 12.02.2014 - 80cm - Marike - 6/40	00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00 00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00 00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00 00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00

Päiväkirja

Näytä

Piilota

27.01.2014 - Kirjoittajana omistaja Viskasin vikat heinät tarhoihin ja vilkasin kännykkäni kelloa. Vasta puol viis. Olin näköjään hoitanut hevosten ruokkimisen melko reippaasti, johtunee varmaan kylmästä ilmasta. Ei täällä pakkasessa kukaan viitsi hirveän pitkään seisoskella. Ravistelin suurimman osan karheista heinänkorsista pois mun takin hihoista ja marssin rivakasti takaisin tallin lämpöön. Astuin taukohuoneeseen, enkä voinu olla hymyilemättä, nähessäni tallin vaaleaturkkisen sipearianhuskyn roikkumassa leikkisästi kiinni sitä hieman suuremman sakemannin hännässä ja tätä kaksikkoa vielä reilusti suuremman harmaaturkkisen irlanninsusikoiran levahtaneena keskelle huonetta. Koirien leikki keskeyty kuitenkin nopeesti kun Siru riuhtas häntänsä irti Windin hampaista ja juoksi ilosena mua vastaan. "Moi", Nikitan ääni kuulu tietokoneen takaa huoneen nurkasta. "Me ajateltiin lähteä Sennan kanssa käymään vähän maastoilemassa, tuletko mukaan? Voidaan ottaa myös nämä kolme riiviötä mukaan, niin saavat vähän ylimääräistä energiaa purettua" Nikita jatko, nyökäten kohti koiria. "Sopiihan se", vastasin. "Kiva, haetaan hevoset sisälle ja laitetaan kuntoon, niin voidaan lähteä. Ajattelitko ratsastaa Ketulla, vai ottaa jonkun tallin hevosista?" "Enköhän mä Ketun kanssa yhen maastolenkin selviä", naurahdin. Käytiin Nikitan kanssa hakemassa meidän hevosten riimunnarut niiden karsinoilta, ilmotettiin Sennalle, että voitas pikkuhiljaa alkaa laittaa hevosia valmiiks ja lähettiin sitten kolmestaan hakee meidän ratsut tarhasta. Kesti hetki ennen kun lopulta päästiin matkaan, Sennalla oli vähän ongelmia, kun ekana piti puhistella ja säädellä Celinelle suitsia, kun sillä oli Terun suitsen nyt kun sille ei ole vielä omia ehitty hankkia, ja sitten Senna ei meinannu päästä sen selkään, kun sillä tammalla kuitenkin tuota säkäkorkeutta kuitenkin melko reilusti on, eikä tallilta ees löydy yhtään sille sopivaa satulaa, joten Senna joutu menee ilman. Lopulta oltiin kuitenki kaikki kolme hevosten selässä ja päästiin astelemaan ulos tarhan portista kolmen vapaana juoksentelevan koiran kulkiessa kiltisti vieressä. Alkumatka suju hyvin. Käveltiin aluks jonkin aikaa ja kun hevoset alko lämpenemään, otettiin muutamia pätkiä ravia. Oltiin just kävelemässä kohti yhtä hyvää laukkasuoraa, kun pusikosta hyppäs meidän eteen joku eläin. En tiiä mikä eläin se oli, ehkä jänis tai lintu. Ei siinä tullu hirveesti asiaan kiinnitettyä huomiota, kun alla olevan hevosen etujalat irtos maasta. Se tapahtu sen verran nopeesti, ettei siinä hirveesti ehtiny reagoimaan. Jäi vaan tupsu valkeeta karvaa käteen kun löysinkin itteni selältäni maasta. Hevosesta onnistuin näkemään vaan mutkan taakse katoavan hännänpään. Vakuuttelin tytöille olevani kunnossa ja Senna soitti tallille kertookseen Santulle tapahtuneesta. Santtu lupas ilmottaa, jos Kettu palaa tallille. Sinne se varmaan olikin matkalla, takasin omaan turvalliseen karsinaansa... tai ainakin mä toivoin niin. Koirat oli onneks pysyny melko rauhallisina koko episodin ajan, niin ei ainakaan tarvinnu niitä lähtee ettimään. No, Mana ei kyllä varmaan ollu kovin mielissään, kun ratsastaja melkein tippuu sen päälle... "Hyppää kyytiin" Senna hihkas Celinen selästä. Mä vaan katoin sitä ihmeissäni. "Tämä jättiläinen kyllä jaksaa kantaa kaksikin ihmistä tallille asti" "Kiitti." Celinen selkään pääseminen ei kyllä oikeesti ollu mitenkään helpoo, etenkin kun joka ainooseen lihakseen koski. Kyllä se sit kuitenkin onnistu ja hevosen selässä istuminen tuntu paljo paremmalta ku käveleminen. Me oltiin jo lähestulkoon perillä tallilla kun Sennan puhelin soi. Soittaja oli Santtu, joten Senna anto mun vastata. "Moi Axel, haluatko ensin hyvät vai huonot uutiset?" "Jos vaikka hommattas ekana ne hyvät pois alta?" murahdin. "Kettu on tallilla. Vein sen karsinaansa ja annoin vähän heiniä. Se vaikuttaa nyt ihan rauhalliselta." Huokasin helpotuksesta. "Entäs ne huonot uutiset?" "Se ontuu" Siina vaiheessa löin Santulle luurin korvaan. Tytöt ei kysyny mitään, mun ilme varmaan kerto ihan tarpeeks. Heti kun oltiin tallilla, hyppäsin alas Celinen selästä ja lähes juoksin talliin. Siellähän se Kettu mutusteli rauhassa heiniä. Se näytti olevan ihan kunnossa... Paitsi se lepuutti vasenta takajalkaansa. Sydän jyskyttäen pujotin riimun tamman päähän ja kiinnitin narun. Kettu ei aluks halunnu ees seurata mua käytävälle, mut pienen houkuttelun jälkeen se lähti liikkeelle... Pahasti ontuen. Talutin tamman pesarille, jossa tutkin jalkaa hieman tarkemmin. Ei siinä näyttäny ainakaan mitään haavoja olevan, kuten ei myöskään muussa hevosessa, eikä jalka ollu turvonnu, ainakaan vielä. Talutin tamman huokaisten takasin karsinaan ja etsin jo samalla puhelimeeni tallennettua eläinlääkärin numeroo. Teksti on Ketun vanhasta hoitopäiväkirjasta 28.01.2014 - Kirjoittajana omistaja "Vasen takajalka on turvonnut ja lämmin, eikä hevonen varaa painoa sille, mutta tutkimusten perusteella kyseessä ei ole sen pahempi kuin venähdys äkkinäisestä liikkeestä ja lisänä vielä omatoiminen kiitäminen tallille, joka on lisännyt jalan rasitusta, minkä takia jalka vaikuttaa näinkin kipeältä. Karsinalepoa noin viikko, jalan kylmäys aamuin illoin n. 15min. Kun ei enää onnu voi päästää tarhaan ja hiljalleen palailla arkeen. Annan myös nyt pariksi ensimmäiseksi päiväksi kevyen kipulääkitysannoksen aamuisin annettavaksi." Eläinlääkärin antama tuomio Ketun jalasta sai mut huokaisemaan helpotuksesta. Omassa päässä oli tietenki tullu ajateltua kaikkia vaihtoehtoja murtumasta lähtien, eikä tammasta, jonka kanssa olin viimeset 10 vuotta viettänyt, luopuminen vamman takia tuntunut millään tavalla houkuttelevalta vaihtoehdolta. Viikko karsinalepoa tuntu melkein lottovoitolta mun kauhuajatuksiin verrattuna. Pari viikkoa ratsastamatta ja vähän pidempään kisaamatta ei varmasti tekis kellekään pahaa. Pääasia, että Kettu saadaan kuntoon, kisakentille paluuta voidaan kyllä miettiä sit sen jälkeen.

Valmennukset

18.05.2016 - Kouluvalmennus - Valmentajana CC.
Ketun kanssa aiheena olivat tänään taivutukset. Treenasimme siis sekä avo- että sulkutaivutuksia niin käynnissä kuin ravissakin. Alkuverryttelyn hoiditte itsenäisesti ennen kuin pääsimme tehtävän kimppuun. Teimme niin, että aluksi yhdellä lyhyellä sivulla tehtiin avotaivutusta ja toisella sulkutaivutusta. Muista pitää tasainen ohjastuntuma, vaikka hevosta taivutetaankin. Kettu kuunteli hyvin apujasi ja antoi periksi mainiosti. Se tukeutui kuolaimeen ja liikkui sopivan aktiivisesti. Pitkillä sivuilla saitte tehdä muutaman voltin ja nostaa välillä raviakin. Taivutuksiin siirryttiin kuitenkin hyvissä ajoin takaisin käyntiin. Kun tehtävä sujui käynnissä, saitte siirtyä tekemään taivutukset ravissa ja volteilla siirtyä käyntiin. Ravissa Kettu meinasi alkuun poikittua liikaa, mutta sait tilanteen korjattua hyvin. Tamma vaikutti taas rennolta ja pääsit ratsastamaan sekä ohjalla että pohkeella. Tehtävän sujuessa saitte tehdä niin, että taivutukset tehtiin pitkillä sivuilla vaihdellen käynnissä ja ravissa. Pääty-ympyröillä saitte nostaa laukan. Nostot olivat kohtuullisia, mutta saisit olla vielä napakampi apujen kanssa, jotta väliin ei jäisi yhtään ylimääräisiä raviaskelia. Teimmekin niin, että lyhyen sivun puoliväliin teitte pysähdyksen, mistä sitten nostettiin suoraan laukka. Kettu toimi oikein hyvin ja laukka oli tasapainoista ja pyöri suhteellisen hyvin. Taivutuksetkin alkoivat sujua ilman ongelmia, joten jätimme ne pois. Saitte tulla pituushalkaisijalle ja tehdä muutamat vastalaukat. Ensiyrittämällä Kettu meinasi vaihtaa oikeaan laukkaan, mutta korjasit asian mainiosti. Muista asetuksen tärkeys! Laukat saatiin nekin sujumaan ja kiitosten kautta saitte siirtyä kevyessä ravissa tehtävään loppuverryttelyyn.